Pakkoremontti uhkaa 1,5 miljoonaa asuntoa Suomessa – syynä uusiutuva EU-direktiivi
Onko meillä vara pitää näitä meppejä Eu ssa. Jotka paskantavat omaan pesään. Lisäämällä suomalaisten velvoitteita milloin missäkin asiassa.
Kyllä nyt pitää jo näissä vaaleissa vetää johtopäätöksiä eri puolueiden tavoitteista.
Euroopan parlamentti hyväksyi ehdotuksensa rakennusten energiatehokkuuden vaateista – asiantuntija varoittaa kustannuksista
Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola pitää parlamentin kantaa ”melko hurjana”, mutta muistuttaa, että kyseessä on vasta ehdotus.
Suomalaismepeistä paikalla oli 11 äänestäjää. Kolme oli poissa äänestyksestä henkilökohtaisten syiden takia.
Kannan puolesta äänestivät seuraavat mepit:
Ville Niinistö (vihr)
- Alviina Alametsä
- (vihr)
Mauri Pekkarinen (kesk)
Elsi Katainen (kesk)
Teuvo Hakkarainen (ps)
Henna Virkkunen (kok)
Nils Torvalds (r)
EUROOPAN parlamentti hyväksyi tiistaina kantansa rakennusten energiatehokkuuden vaateista täysistunnossa Ranskan Strasbourgissa. Tulos syntyi äänin 343 puolesta, 216 vastaan ja 78 tyhjää.
Jo EU-komission alkuperäiset aikeet muun muassa tehostaa jo olemassa olevien asuinrakennusten energiatehokkuusvaateita kahdessa erässä vuoteen 2033 mennessä aiheutti kriittistä keskustelua Suomessa.
Parlamentin kanta on vielä komissionkin ehdotusta tiukempi.
ERITYISASIANTUNTIJA Vesa Peltola Kuntaliitosta pitää parlamentin kantaa ”melko hurjana”.
”Käytännössä se johtaisi lukuisiin pakkoremontteihin ja vieläpä hyvin lyhyen ajan sisällä. Sen lisäksi, että kustannukset olisivat hurjat, tulee mieleen myös se, löytyykö tarpeeksi osaajia tekemään niitä”, Peltola sanoo.
Yli puolet kuntien omistamien rakennusten kerrosalasta sijaitsee väestötappiokunnissa.
Peltola nostaa esimerkiksi pienen kyläkoulun. Jos kouluun ei riitä tulijoita enää kymmenen vuoden kuluttua, energiatehokkuusremontin tekeminen olisi paitsi turhaa, myös kallista.
”Voidaan puhua jopa satojen vuosien takaisinmaksuajoista”, Peltola kertoo.
Hän muistuttaa, että rakennuksille tehdään toki energiatehokkuusremontteja jatkuvasti muiden peruskorjaustöiden yhteydessä, jolloin se on osa normaalia kiinteistön ylläpitoa.
”Sellaisia muita tilanteita, joissa rakennuksen julkisivu avataan ja laitetaan lisäeristystä, ei käytännössä ole. Esimerkiksi tällaisen pienen koulun kohdalla voidaan laskea, että peruskorjaus ei yksinkertaisesti kannata, jos oppilaita ei tulevina vuosina ole.”
PARLAMENTIN päästövähennystavoitteiden mukaan asuinrakennusten olisi saavutettava vähintään energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja energiatehokkuusluokka D vuoteen 2033 mennessä asteikolla A–G, jossa G vastaa 15 prosenttia jäsenvaltion kansallisen rakennuskannan energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia.
Parlamentin ehdotuksessa esimerkiksi kesämökit ja pienet asunnot sekä suojellut rakennukset olisivat näiden vaateiden ulkopuolella.
Peltola muistuttaa, että erot EU-maiden välillä ovat mittavat.
”15 prosenttia suomalaisista rakennuksista on täysin eri asia kuin vastaava määrä rakennuksia vaikkapa Etelä-Euroopan maassa sijaitsevista rakennuksista.”
PELTOLA pitää erikoisena myös parlamentin vaatimusta sähköautojen latauspisteiden lisärakentamisesta.
Jäsenmaiden tulee asettaa vuoteen 2025 mennessä vaatimukset latauspisteiden vähimmäismäärästä myös kaikkiin rakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa.
”Kun latauspisteiden rakentaminen ei perustu todelliseen käyttötarpeeseen, turhia latauspisteitä rakennetaan todennäköisesti aika monta. Se johtaa turhiin investointeihin”, hän sanoo.
Peltola korostaa, että kyseessä on vasta EU-parlamentin ehdotus.
”On turhan varhaista vielä sanoa, mitä se kaiken kaikkiaan merkitsee. Velvoitteita tulee todennäköisesti joka tapauksessa lisää”, hän sanoo.
Kommentit