VIHREÄT POIS EDUSKUNNASTA JA VIROISTA
Ei yhtään Vihreää Eduskuntaan kevään vaaleissa. Noilla Vihreiden opeilla Suomesta tulee tuki- ja avustusvaltio
Nyt on viimmeinen hetki herätä mitä nämä VIHREÄT on saanut aikaan. Tuhottu on valtion ja kuntien talous täysin suoritustilaan. Vihreä siirtymä on utopiaa jota ei tuilla ja avustuksilla rakenneta.
Tukia ja avustuksia löytyy sinne sun tänne tuolla politiikalla. Puuttuu täysin näkemys mistä raha tulee ja mihin se pitää todellisuudessa käyttää.
LUKEKAA PETTERI TAALAKSEN KIRJOITUS:
Petteri Taalas: Metsät ilmastokeskustelun tikun nokassa vain Suomessa Ilmastokeskustelu ruokkii maailmanlopun mielikuvia
Kun Suomessa ilmastokeskustelu keskittyy metsiin ja niiden nieluihin, muualla maailmassa energiatuotanto, liikenne ja teollisuus ovat ilmastokeskustelun ytimessä, sanoo Maailman Ilmatieteen Järjestön pääsihteeri Petteri Taalas. -Suomessa metsien hiilinielu on noussut tikun nokkaan, vaikka fossiilipohjaisista energialähteistä luopuminen on ilmastotavoitteiden kannalta ydinjuttu. Suomen poliittisessa päätöksenteossa olisi hyvä arvioida kokonaisuutta, missä huomioidaan ilmaston ja monimuotoisuuden lisäksi myös talous, työllisyys sekä vaikutukset omaisuuden arvoihin.
Suomen ilmastokeskustelua käydään metsistä - muualla energiasta ja liikenteestä
Suomessa ilmastokeskustelu keskittyy Taalaksen mukaan metsiin ja niiden nieluihin, kun muualla maailmassa energiatuotanto, liikenne ja teollisuus ovat ilmastokeskustelun ytimessä.
- Tämä metsän hiilinielun nostaminen tikun nokkaan on suomalainen erityispiirre. Kun Suomi korosti EU:n ilmastoneuvotteluissa metsien merkitystä hiilen sitojana saadakseen hyvitystä päästövähennysten taakanjaossa, Suomessa ryhdyttiin puhumaan hiilinieluista keskeisenä ilmastonmuutoksen torjuntakeinona. Tämä johti vaatimuksiin vähentää metsien hyötykäyttöä, missä unohdettiin metsien omaisuuden suoja sekä sen talous ja työllisyysvaikutukset.
Taalas toivoo poliittisilta päättäjiltä, että ilmastoratkaisuja katsottaisiin kokonaisuuden ja Suomen edun kannalta. –Keski-Euroopassa on tahoja, jotka pahimmillaan näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä.
-Kannattaa muistaa, että me olemme kyenneet vähentämään päästöjä kolmanneksi eniten maailmassa viimeisen 15 vuoden aikana.
Päättäjien on arvioitava ilmastotoimien vaikuttavuutta myös talouteen, työllisyyteen ja kansalaisiin
Suomen ilmastotavoite vuosi 2035 on tiukempi kuin kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC: n ja EU:n asettama tavoite hiilineuraalisuudesta vuonna 2050, mikä riittäisi 1,5 asteen lämpenemisen saavuttamiseen.
-Onko Suomen tavoite realistinen, on toinen kysymys. Jotta maailman tiukimpaan ilmastotavoitteeseen päästäisiin, joutuisimme tekemään reippaita toimenpiteitä. Suomen poliittisessa päätöksenteossa olisi hyvä pohtia kokonaisuutta, missä arvioidaan ilmastotoimien vaikuttavuutta myös talouteen, työllisyyteen ja kansalaisiin.
Eräs esimerkki haasteesta on paine maa- ja metsätalouden toimintoja kohtaan ilmastomuutoksen ratkaisijana. - Kuitenkin fossiilipohjaisen energian käytöstä luopuminen on ilmastotavoitteiden kannalta ydinjuttu. Suomi on tässä kunnostautunut varsin hyvin lisäämällä uusiutuvaa ydinvoimaa ja tuulivoimaa sekä kasvattamalla hiilinieluja.
-Venäjän aloittaman sodan seurauksena Keski-Eurooppa tulee lähivuosina lisäämään kivihiilen käyttöä ja Suomessa palataan omavaraisuuden turvaamiseksi turpeen käyttöön. Toisaalta sota edistänee luopumista Venäjän fossiilisista polttoaineista. Korvaavien uusiutuvien energiamuotojen rakentaminen ei tapahdu hetkessä, puhutaan 5-10 vuoden aikajänteestä suunnan muutokselle.
Venäjän sota aiheuttaa Taalaksen mukaan viivästystä vihreään siirtymään. - Globaali ruokaturva, energian saatavuuden turvaaminen ja teollisuuden toimintaedellytysten säilyminen vaikuttavat suoraan ihmisten elämään ja ne ohjaavat aivan lähivuosien ajattelua.
Sota tuo myös ruokaturvan merkityksen ajankohtaiseksi suomalaisillekin. Kun ilmastomuutos vaikuttaa maailman ruuan tuotantoon keskimääräisesti negatiivisesti, on pidettävä huolta siitä, että meillä on riittävästi omaa tuotantoa. Sodan seurauksena maatalouden omavaraisuuden merkitys kasvaa, mikä pitää myös ilmastopäätöksissä huomioida.
-EU voi edistää tavoitetta, missä painostetaan vaikkapa Aasian maita kauppapolitiikan avulla luopumaan fossiilisista polttoaineista. Aasian kasvaneet päästöt ovat maailman suurimpia ilmastokysymyksiä tällä hetkellä. Myös trooppisten sademetsien hävitys on merkittävä kysymys, missä EU voisi vaikuttaa kauppapolitiikan keinoin.
Kommentit