SUOMEN PANKKI ON EU-ALUEEN NAKKIKIOSKI
Puuttuuko Suomen pankilta taloustaidot?
Eu alueen taantuma peruttu. Kyllä Saksa teki jo ajat sitten oikeita ratkaisuja taloutensa korjaamiseen. Esimerkiksi energiamarkkinat otettiin valtion hallintaan. Tehtiin oikeita päätöksiä heti.
Suomessa lähdettiin laastareiden jakoon, kuten hujasen paska. Nytkin tuo sähköavustuksia ja tukia jaetaan suoraa sähköntuottajien voittoihin. Sähkölle piti säätää tuottajille hintakatto. Tuilla vaan lisätään tämän laman syvyyttä. Tämä on verorahojen väärinkäyttöä. Tukea hyvin meneviä sähkö-yrityksiä. Sähkön tuottajat kiittävät.
Asuntolainojen korkovähennys on ilman muuta saatava aikaan. Sillä piristetään asuntotuotantoa sekä helpotetaan ihmisten ahdinkoa ja toimeentuloa. Myös saadaan alalla säilymään työpaikat. Alalta tulevat verotulot säilyy entisellään.
Polttoaineita pitää pystyä alentamaan. Etenkin diesel on se joka aiheuttaa paineita inflaatioon. Vaikuttaa suoraan tavarakuljetuksiin joka nostaa tuotteidenhintoja.
Palkkaneuvottelut vain vaikeutuvat, jos jotain vastaavaa ei saada aikaan. Tuonkin asia Saksa hoiti tyylikkäästi.
Onko Suomen Pankin henkilökunta ammattitaidotonta talous-asioissa. Kun ei ymmärrä kuinka kansatalouden on toimittava.
Joka homman maksajana on kuitenkin kansalaiset. Mitä tasapainoisemmin homma pelaa, sitä parempi meidän on olla täällä Suomessa.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Ykkösaamussa: Taantuma leikkaa keskivertosuomalaisen elintasoa noin neljä prosenttia
Olli Rehnin mukaan isossa kuvassa olisi parempi, että hallitukset eivät tekisi liian laajoja elvytyspaketteja. Ne voivat ruokkia inflaatiota entisestään, Rehn sanoo.
Ennustettu taantuma leikkaa keskiverto-eurooppalaisen ja -suomalaisen elintasoa noin neljä prosenttia, arvioi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Ykköaamun haastattelussa lauantaina.
– Se on tietysti paljon. Joillekin se on enemmän, jollekin vähemmän. Tämä pitäisi tehdä niin oikeudenmukaiseksi kuin mahdollista, ja etenkin hallituksella on keskeinen rooli siinä, miten energiatalouden tukia suunnataan.
Taantuma koskettaa jokaisen arkea, mutta iskee kovimmin pienituloisiin.
– Heillä se näkyy sähkö- ja lämpölaskussa, ruokalaskussa, ja jos on asuntolainaa niin vielä lainan koroissa. Vähävaraisimmat kotitaloudet kärsivät enemmän, ja siihen suuntaan tukia kohdentaisin, Rehn sanoo.
Suomen Pankin ennusteen mukaan ensi vuonna energiakriisi ajaa Suomen talouden lievään taantumaan, joka kuitenkin jäänee lyhytaikaiseksi. Yksi helpottava tekijä on se, että työllisyystilanne sekä Euroopassa että Suomessa on hyvä.
Lyhyellä aikavälillä taantuma nostaa väliaikaisesti työttömyysastetta ja heikentää työllisyysastetta, mutta jos taantuma jää lieväksi, vaikutus on Rehnin mukaan pieni.
Liian isot apupaketit voivat pahentaa tilannetta
Rehnin mukaan keskeisin tavoite on nyt inflaation hidastaminen. Nopea inflaatio paitsi heikentää kuluttajien reaalista ostovoimaa, myös syö yleistä luottamusta talouteen.
Marraskuusssa inflaatio oli Suomessa 9,1 prosenttia ja euroalueella 10 prosenttia.
Inflaation hidastamiseksi Rehn pitää olennaisena, että hallitusten finanssipolitiikka olisi nyt samansuuntaista kuin EKP:n rahapolitiikka – siis kireämpää.
Se tarkoittaa, että valtioiden jakamat tuet on suunniteltava ja kohdennettava tarkkaan.
– On oikein tukea heikoimmassa asemassa olevia kotitalouksia, mutta se tulisi tehdä kohdennetusti, räätälöidysti ja niin tilapäisesti kuin mahdollista. Se ei saa johtaa laajamittaiseen kuluttamiseen koko taloudessa, mikä ruokkii inflaatiota ja sitä kautta syö kansalaisten ostovoimaa, Rehn sanoo.
Suomessa väännetään parhaillaan uusista tukimuodoista valtavien sähkölaskujen kanssa kamppaileville kansalaisille. Ministerit pyrkivät saamaan ehdotuksen jonkinlaisesta sähkön hintakatosta valmiiksi maanantaihin mennessä.
Monien asiantuntijoiden mukaan kohdennetut tuet kotitalouksille toimisivat yleistä hintakattoa paremmin, koska hintakatto ei kannusta vähentämään sähkönkulutusta eikä näin ollen vaikuta hinnan juurisyyhyn eli siihen, että sähköstä on nyt niukkuutta.
Myös muualla EU-maissa ja Yhdysvalloissa on julkistettu suuria elvytyspaketteja kansalaisten tueksi. Kansantalouden kokonaisuuden kannalta olisi parempi, jos ne jätettäisiin tekemättä, Rehn sanoo.
– Korkean inflaation jakso jatkuu vuosiin 2024–2025 pitkälti sen takia, että monissa maissa sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tehdään mittavia paketteja, jotka ruokkivat inflaatiota.
Rehnin mukaan vaarana on, että elvytys kiihdyttää inflaatiota, syö kansalaisten ostovoimaa edelleen ja vaikeuttaa näin tilannetta entisestään. Pelkona on myös se, että inflaatiosta tulee pysyvää.
– Se olisi todella myrkkyä talouden kestävälle kasvulle ja korkealle työllisyydelle.
Korot voivat nousta yli kolmeen prosenttiin
Kuluvalla viikolla Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkojaan jälleen 0,5 prosenttiyksikköä ja varoitti koronnostojen jatkuvan tasaiseen tahtiin.
EKP:n korkopäätökset heijastuvat asuntolainojen viitekorkoihin. Suomen yleisin asuntolainojen viitekorko on 12 kuukauden euribor, joka hipoo nyt kolmen prosentin rajaa.
Korko-ohjailulla keskuspankki tavoittelee kahden prosentin inflaatiovauhtia keskipitkällä aikavälillä. Olli Rehnin mukaan on vaikea arvioida, mille tasolle korot lopulta päätyvät. Paljon riippuu energian hintojen kehityksestä, johon keskuspankki ei toimillaan voi vaikuttaa.
– Tällä hetkellä markkinat arvioivat, että päädytään hieman yli kolmen prosentin ohjauskorkoon. Se heijastuu sekä asuntolainojen että yrityslainojen korkoihin, jotka ovat jonkin verran korkeampia kuin keskuspankin rahapoliittinen ohjauskorko.
EKP:n neuvostossa istuvan Rehnin oma arvio on, että koronnostoja on edessä vielä ainakin helmi- ja maaliskuussa.
Euroalueen inflaation odotetaan pysyvän korkealla vielä lähivuosina, sillä keskuspankin päätökset vaikuttavat viiveellä. Vuodelle 2023 ennustetaan yli 6 prosentin inflaatiota ja seuraavalle vuodelle vielä 3,5 prosentin inflaatiota.
EKP:ta on myös kritisoitu siitä, että sen päätökset ajavat talouksia taantumaan. Rehnin mukaan vallitsevassa tilanteessa on täytynyt valita kahdesta pahasta pienempi.
– Jos antaisimme talouden kehittyä sellaiseen suuntaan, missä laukkaava inflaatio syö ostovoimaa, leikkaa säästöjä ja heikentää luottamusta, se olisi paljon heikompi vaihtoehto kuin se, että talous joksikin aikaa hidastuu rahoitusolojen kiristymisen takia.
Rehniltä kysyttiin Ykkösaamun haastattelussa myös mahdollisesta presidentinvaaliehdokkuudesta. Hän totesi keskittyvänsä nyt nykyiseen tehtäväänsä Suomen Pankin pääjohtajana, ja palaavansa ehdokkuuskysymykseen myöhemmin.
– Kesällä ja syksyllä on presidentinvaalien ehdokasasettelun aika. Palataan asiaan sitten, jos on aihetta.
Juttua muokattu 17.12. kello 12.31: Juttu päivitetty kauttaaltaan Ykkösaamun keskustelun pohjalta.
Kommentit