ILMASTOUSKOVAISTEN PYHIINVAELLUS

Ilmastofoorumin tehtävänä on

-käsitellä kansainvälisiä ilmastokysymyksiä ja kuulla jäsentahojen näkemyksiä ja aloitteita, jotka koskevat kansainvälisen ilmastopolitiikan valmistelua ja linjanvetoja valmisteltaessa Suomen kantoja kansainvälilmastopolitiikan kehittämiseen
-tehdä aloitteita tutkimus- ja selvitystarpeista ja toimia ilmastopolitiikkaaliittyvien taus-taselvitysten käynnistys-, esittely- ja käsittelyfoorumina
-edistää ilmastopolitiikan toimeenpanoa ja lisätä tietoisuutta ilmastokysymyksistä Suomessa

Kyllä Ilmastofoorumin olemassa-olo on kyseenalaistettava.

Tarvitaanko Suomessa tätä ihmisten pelottelu yhdistystä. Taitaa mennä valtion rahat hukkaan. Tällä touhulla tehdään vain sairas kansa. Hallituksen pitää vaan alkaa jakamaan mielialalääkkeitä kaikille ilmasto-ahdistuksesta kärsiville. Koronan jälkeen pahin epidemia on menossa.

Nytkin on ilmastouskovaisten pyhiinvaellus Egyptiin. Tällä pelotellaan vaan maailman ihmisiä. Lapset ja nuoret on jo mielenvikaisia uskovaisia. Keski-ikäiset ovat kyllä /  ei ihmisiä. Me vanhukset ymmärrämme tämän. Aina pitää ihmiskunnalla olla joku asia millä pelotella maailmaa. 

Siellä yritetään tälle uskonlahkolle saada rahaa rahaston avulla. Toisin sanoen. Luodaan korruptoitunut rahasto joka jakaa rahaa sinne sun tänne. Useimmiten nämä rahastot menevät sen hallintokuluihin. 

Löyhkien touhua koko homma< 

 Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja: Egyptissä on palattu Pariisin ilmastokokousta edeltäviin asetelmiin Egyptin ilmastokokous yrittää ratkoa, miten rikkaiden maiden pitäisi auttaa ilmastonmuutoksesta eniten kärsiviä maita. Ykkösaamussa vierailleen Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mukaan Kiinan kaltaiset suuret kuormittajat haluavat yhä olla saamapuolella, kun vielä seitsemän vuotta sitten Kiina oli valmis moniin toimenpiteisiin. Markku Ollikainen. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen Ykkösaamun vieraana SEIJA VAAHERKUMPU 19.11. 8:05 • Päivitetty 19.11. 11:28 Jaa YK:n ilmastokokous Egyptissä on etsinyt ratkaisuja siihen, miten kehittyvät maat saataisiin sitoutumaan hiilidioksidipäästöjensä vähentämiseen. Köyhemmät ja eniten ilmastonmuutoksesta kärsineet maat tavoittelevat uuden rahaston perustamista, josta ne voisivat saada varoja muun muassa tuhojen korjaamiseen. Ykkösaamussa vieraillut Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo, että uusien mekanismien perustaminen ei ole saanut kannatusta länsimaista. – Sopeutumisrahastonkin perustamiseen meni lähemmäs kymmenen vuotta. Mekanismeihin menee aikaa, kun rahaa tarvitaan kuitenkin nopeasti, Ollikainen kertoo. EU ja Yhdysvallat ovat toivoneet, että nykyiset rahavirrat järjesteltäisiin paremmin jo olemassa olevia kanavia pitkin. Tämä lähestymistapa ei ole käynyt kehittyville maille. – Tässä on ollut se oveluus, että maailman suurin kuormittaja Kiina ja tällä hetkellä maailman kolmanneksi suurin kuormittaja Intia ovat olleet ikään kuin saamapuolella. Ja se on se, jota on vaikea täältä hyväksyä, Ollikainen toteaa. Ilmastokokouksissa tehdään politiikkaa Ollikainen huomauttaa, että YK:n ilmastokokouksissa tehdään paljon politiikkaa. Näkemykset eivät ole aina samoja kehittyvien maidenkaan välillä, mutta jonkinlainen yhteisymmärrys on saatu aikaan. Ollikainen nostaa esille vuonna 2015 käydyt Pariisin ilmastoneuvottelut, joissa etenkin pienet saarivaltiot ajoivat aktiivisia ilmastotoimia. Tuolloin myös Kiina oli valmis moniin toimenpiteisiin. – Tässä on nyt palattu ennen Pariisia oleviin asetelmiin. Ja se ei ole hyvä näiden hillintätoimien kannalta. Länsimaissa näkemys on, että suurten päästäjien täytyy olla myös korvaajapuolella. Ollikainen painottaa, että Kiinan ja Intian pitää kantaa vastuunsa. Vastuunkannossa EU ja Suomi ovat Ollikaisen mukaan täyttäneet kaikki sitoumuksensa. Yhdysvaltojen sen sijaan pitäisi merkittävästi parantaa tahtia. Suomen metsät vaarassa muuttua päästölähteiksi Suomen tavoite on olla maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio. Tavoitevuosi on 2035. Näin on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. Metsien hiilinieluilla on tässä iso merkitys. Metsien hiilinielut ovat kuitenkin romahtaneet, koska metsien kasvu on merkittävästi heikentynyt. Metsä muuttuu ilmastollisesti hiilinielusta päästölähteeksi, jos sitä hakataan vuodessa enemmän kuin samassa ajassa puu kasvaa. – Silloin käytännössä hiiltä sitoutuisi vuosittain metsään vähemmän kuin sieltä poistuisi puustoon sitoutuvan ja maaperästä vapautuvan hiilen myötä, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Ollikaisen mukaan on mahdollista, että Suomen metsät muuttuvat päästölähteiksi. – Suuri mahdollisuus on tähän olemassa, jos hakkuut jatkuvat 75 miljoonan kuutiometrin yläpuolella. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan hakkuukertymä oli Suomessa viime vuonna 76 miljoonaa kuutiometriä. Metsien hiilinielujen väheneminen on ollut yllätys Luken eli Luonnonvarakeskuksen mukaan metsien kasvun ja hiilinielujen pienentymistä selittävät korkeat hakkuutasot, puiden hakkaaminen pieninä ja nuorina ja se, että laskentamenetelmä on hieman muuttunut. Lukelta tulee asiasta uusi ja tarkempi analyysi joulukuussa, kertoo Ollikainen. – Kehitys on toimijoille yllätys, vaikka viitteitä siihen, että näin voi käydä löytyy tutkimuksesta, esimerkiksi ilmastopaneelin metsäraportista vuodelta 2019, hän sanoo. Jos puun tuonti Venäjältä korvataan hakkuilla Suomessa, tilanne muuttuu huonommaksi. – Tällöin hakkuut nousisivat jopa 90 miljoonan kuutiometrin vuositasolle. Silloin Suomi söisi metsäpääomaa, eli hakattaisiin enemmän kuin olisi edes puuntuotannollisesti kestävää, jolloin ilmastollisesti metsät olisivat päästölähde, varoittaa Ollikainen. Metsien hakkuut ovat osa maankäyttösektoria, joka on Suomessa kokonaisuudessaan jo nyt päästölähde.