KORONARAJOITTEET PURKUUN

Sanompahan vaan.

Nyt on alettava purkamaan kaikkia noita rajoitteita. Tuo tauti käy jokatapauksessa koko kansan läpi joko hidastettuna tai nopeasti. Nyt on vaan keskityttävä testauksiin ja saaraaloissa sen hoitoihin.

Näillä maskeilla tuskin on mitään merkitystä koko hommaan ja jos on niin se vain hidastaa ja vaikeuttaa meidän taloutta.. Tästä maskiasiasta tuli vaan jonkijoutava poliittinen kysymys. Kuten on nähty.

Pässinpäät asialla.

Vain kalliimman luokan sairaalamaski suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta, ei tavallinen kasvomaski, arvioi emeritaprofessori Marjukka Mäkelä Uudelle Suomelle.

Julkisuudessa on ollut asiasta liikkeellä ristiriistaista tietoa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) maskiselvityksen tehnyt Mäkelä toteaa, että vain FFP2- ja FFP3-merkityt maskit suojaavat käyttäjäänsä ja ne ovat käytössä terveydenhuollossa. Kyse on kalliimman luokan maskeista, joita toki kansalaisetkin voivat ostaa.

Lue laaja haastattelu, jossa Mäkelä myös kritisoi Eroon koronasta -ryhmän selvitystä ja kertoo kohtaamastaan ilkivallasta:

Sanna Marinin maskipuheista alkoi huuto – Nyt puhuu STM:n selvityksen tehnyt professori: Tulos pätee

Mäkelän mukaan uutta satunnaistettua tutkimustietoa maskeista ei ole tullut toukokuussa julkaistun STM:n selvityksen jälkeen.

”Tieto ei ole muuttunut mihinkään. Meillä ei edelleenkään ole vakuuttavaa näyttöä siitä, että maskit väestön käytössä olisivat erityisen hyvä suoja hengitystieinfektioiden leviämistä vastaan. Tutkimusnäyttöä siitä ei edelleenkään ole.”

Kasvomaski saattaa hiukan suojata kanssaihmisiä käyttäjän mahdolliselta tartunnalta yhdistettynä turvaväleihin, kokoontumisten välttämiseen ja hyvään käsihygieniaan. Mäkelä puhuu ”pienestä lisäsuojasta”. Siksi hän neuvoo käyttämään maskia tilanteissa, joissa on paljon ihmisiä ja riittäviä turvaetäisyyksiä ei pystytä pitämään.

”Minusta se on ihan hyvä ohje ja sitä on syytä noudattaa.”

Maskinkäyttö ei yksinään riitä, vaan pitää huolehtia juuri turvaväleistä ja hyvästä käsihygieniasta.

Myös epidemiologian professori, tautietsivä Pekka Nuorti arvioi Uuden Suomen haastattelussa, että tutkimusnäyttö esimerkiksi kasvomaskien hyödystä väestötason käytössä on ristiriitaista. Hän huomauttaa, että asiaa punnitessa täytyy määritellä muun muassa, minkälaisesta maskista puhutaan.

”Maskeista on tietyissä tilanteissa, esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa hyötyä, etenkin pisaratartunnan ehkäisyssä, jos henkilöllä itsellään voi olla tartunta. Vähemmän tutkimustietoa on siitä, suojaako maski henkilöä itseään tartunnalta, paitsi terveydenhuollossa, jossa siitä on selkeää näyttöä”, Nuorti sanoo Uudelle Suomelle ja painottaa, että mikään toimenpide ei yksinään ole riittävä: etäisyyden pitäminen on tutkimusnäytön perusteella yhä kaikkein olennaisin tartunnan välttämisen keino ja maski on tietyissä tilanteissa hyvä lisä.

Lisäksi käsien pesu ja hygienian noudattaminen on keskeinen varotoimi