UPM JUSSI PESONEN

Tuo kaikki on totta.

Olikohan se energian polttoaineiden ja sähkön hinta, joka katkaisi kamelin kaulan.  Josta nyt maksetaan hintaa työttömyytenä.  Helppo on hallituksen  nostaa hintoja sen enempää seurauksia ajattelematta.  

Nytkin joillakin tuilla ei korvata näitä menetyksiä.  Yritys- yms tuet on lopetettava pikkuhiljaa ja siirryttävä verovähennyksin hoidettaviin poistoihin.  Nykyisin tuet kohdistuu harkinnanvaraisesti.  Verotuksen kautta ne ovat kaikkien yritysten käytössä. Nämä nykysysteemit on liian monimutkaiset jopa valtion hoidettavaksi.

Jussi Pesonen peräänkuuluttaa aitoa teollisuuspolitiikkaa avoimessa kirjeessään: ”Suomalaiset tehtaat ansaitsevat puolustuspuheensa. Niissä tehdään hyvää työtä.”

LEHDISTÖTIEDOTE27.8.2020 6.00 EEST(UPM, Helsinki, 27.8.2020 klo 06:00 EET) ”UPM tiedotti eilen suunnitelmasta sulkea Kaipolan paperitehdas Jämsässä. Tämä on musertava uutinen tehtaalle, sen henkilöstölle ja alueelle. Viime kädessä yritys joutuu tekemään johtopäätökset toiminnan pysäyttämisestä tai jatkamisesta, mutta harkintaan vaikuttaa useita ulkoisia seikkoja, joihin yhtiöllä on vain rajalliset vaikutusmahdollisuudet.

Yksi ulkoinen tekijä ovat markkinat. Maailmalla kulutetaan kuitenkin 15 kertaa enemmän paperia kuin Suomessa valmistetaan. Joten suomalaisilla tehtailla pitäisi olla kaikki edellytykset saada osansa laskevistakin markkinoista.

Suomalaiset tehtaat ansaitsevat puolustuspuheensa. Niissä tehdään hyvää työtä. Esimerkiksi Kaipolassa on sitoutunut ja osaava henkilöstö, ja tehtaalla on toteutettu merkittäviä tehostamisohjelmia. Tehtaalla on myös kolme suurta paperikonetta, jotka ovat teknisesti hyvässä kunnossa. Myös tuotteet ovat hyvälaatuisia.

Sen sijaan ulkoisten kustannusten osuus ja verorasitus on käynyt Suomessa ylivoimaiseksi. Liikenteen dieselveroa korotetaan jokaisella hallituskaudella, vaikka tiedetään, että 80% kulutuksesta on raskaassa liikenteessä, esimerkiksi puun tai tavaran kuljetuksessa. Neljä kertaa Ruotsia korkeampi paperiteollisuuden sähkövero ei edesauta yksiköiden menestystä. Kuidun hankintaketjuun kertyy verorasitusta ja polttoainekustannuksia enemmän kuin kilpailijamaissa. Valtakunnallinen ammattiyhdistysliike ajaa tasakorotuksia ja lyhyempää vuosityöaikaa, vaikka tulotaso on jo nyt 30 % korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa.

Jokainen haluaa nakertaa kasvavan osan kakusta. Harkinta toiminnan alasajosta alkaa siinä vaiheessa, kun yksikön kilpailukyky on niin heikko, että toiminta ei ole yhtiölle enää kannattavaa. Kaipolan kohdalla päätösharkinta on käynnistynyt nyt. Lopulliset päätökset tehdään YT-lain määrittelemän yhteistyömenettelyn jälkeen.

Tällaiset suunnitelmat ovat musertavia työntekijöille ja alueelle. Yhtä suuri häviäjä sulkemistilanteessa on kuitenkin koko suomalainen yhteiskunta. Metsäteollisuuden laajan kotimaisen arvoketjun ansiosta Kaipolan vajaan 400 miljoonan euron vuosittaisesta liikevaihdosta noin 80 % jää lisäarvona Suomen kansantalouteen, siis yli 300 miljoonaa euroa.

Nyt on korkea aika arvioida, miten Suomessa voidaan tulevaisuudessa tehdä kokonaisvaltaista teollisuus-, työmarkkina- ja veropolitiikkaa, joka mahdollistaa kannattavan teollisen toiminnan ja uusinvestoinnit. Menestyvä yksityissektori on edellytys yhteiskuntamme kestävälle rahoitukselle. Korkean kotimaisuusasteen omaavan teollisuuden ulosliputus ei ole Suomen etu.”

Jussi Pesonen
toimitusjohtaja, UPM